Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[104:1]

Voi jokaista parjaajaa, panettelijaa,

[104:2]

joka kerää aarteita ja pitää niitä turvanaan,

[104:3]

luullen, että hänen rikkautensa on pysyväistä!

[104:4]

Hänet totisesti singotaan murskaavan surman suuhun.

[104:5]

Käsitätkö, mikä tuo surma on?

[104:6]

Tuli, jonka Jumala on sytyttänyt,

[104:7]

joka leimahtaa syntisiä vastaan.

[104:8]

Se on totisesti piirittävä heidät ylt’ympäri

[104:9]

kuin korkeat pilarit.