Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[74:1]

Sinä, joka olet viittaan kiedottu,

[74:2]

nouse ja varoita,

[74:3]

ylistä Herraasi,

[74:4]

puhdista vaatteesi,

[74:5]

karta epäpuhdasta,

[74:6]

älä jaa antimia saadaksesi ne runsaampina takaisin,

[74:7]

vaan pysy lujana Jumalan asiassa.

[74:8]

Sillä kun pasuunaan puhalletaan,

[74:9]

on se päivä oleva ankara päivä,

[74:10]

epäuskoisille kaikkea muuta kuin otollinen.

[74:11]

Jätä Minun huostaani hänet, jonka olen luonut,

[74:12]

jolle olen antanut runsaasti rikkauksia

[74:13]

ja poikia silmien iloksi,

[74:14]

jonka asioita olen parhain päin sovitellut

[74:15]

ja joka vain haluaa yhä enemmän.

[74:16]

Mutta totisesti ei! Sillä hän uhmaa tunnusmerkkejämme;

[74:17]

Minä panen hänen kestettäväkseen raskaan kurituksen.

[74:18]

Kylläpä hän mietti ja mietti;

[74:19]

voi, miten hän harkitsikaan!

[74:20]

Ja kuinka hän punnitsi mielessään!

[74:21]

Sitten hän katsahti ympärilleen,

[74:22]

sitten rypisti otsaansa ja näytti tuimalta,

[74:23]

sitten hän kääntyi pois ja paisui ylpeydestä

[74:24]

ja sanoi: »Tämä on pelkkää opittua noituutta,

[74:25]

pelkkiä sanoja kuolevaisen suusta.»

[74:26]

Minä syöksen hänet helvetin liekkeihin.

[74:27]

Mutta kuinka saisin sinut käsittämään, mikä tuo palo on?

[74:28]

Se ei jätä jäljelle mitään eikä säästä ketään;

[74:29]

se kärventää kuolevaisen kokonaan,

[74:30]

ja sen yläpuolella on yhdeksäntoista.

[74:31]

Tulen vartijoiksi asetimme vain enkeleitä, ja heidän lukunsa asetimme vain koetukseksi niille, jotka eivät usko, jotta ne, joille on annettu Pyhä kirja, olisivat varmoja, ja ne, jotka uskovat, kasvaisivat uskossa; jotta Pyhän kirjan saaneet sekä uskovaiset eivät epäilisi, ja taasen ne, joiden sydämissä on sairaus ja epäusko, sanoisivat: »Mitä tarkoittaa Jumala tällä vertauksella?» Näin johtaa Jumala harhaan kenet haluaa ja ohjaa ketä mielii, eikä Herrasi sotajoukkoja tunne kukaan muu kuin Hän itse, tämä on vain muistutus kuolevaisille.

[74:32]

Ei milloinkaan!

[74:33]

Vakuutan kuun ja valkenevan yön nimessä

[74:34]

sekä aamun nimessä, kun sen valkeus sarastaa:

[74:35]

tämä on totisesti ankarampia asioista,

[74:36]

varoitus ihmiselle,

[74:37]

jokaiselle teistä, joka tahtoo päästä eteenpäin tai jäädä jälkeen:

[74:38]

jokainen sielu on vastuussa teoistaan,

[74:39]

paitsi ne, jotka ovat (Jumalan) oikealla puolella.

[74:40]

Ollessaan paratiisissa nämä kyselevät toisiltaan

[74:41]

syntisten kohtaloa:

[74:42]

»Mikä on saattanut teidät tulen ruoaksi?»

[74:43]

Ja nämä vastaavat: »Me emme kuuluneet niihin, jotka rukoilivat,

[74:44]

emmekä niihin, jotka ruokkivat köyhiä,

[74:45]

vaan haastoimme joutavia niiden kanssa, jotka turhia puhuivat;

[74:46]

me pidimme puhetta tuomiopäivästä valheena,

[74:47]

kunnes kuolema yllätti meidät.»

[74:48]

Niinpä ei heitä enää hyödytä puolustajain apu.

[74:49]

Mutta miksi he kääntyvät pois muistuttajasta

[74:50]

kuin säikkyneet aasit,

[74:51]

jotka pakenevat kuullessaan leijonan karjunnan?

[74:52]

Jokainen heistä odottaa erikoiskutsua.

[74:53]

Mutta eiväthän he pelkää tulevaa elämää.

[74:54]

Ei! Tämä on totisesti varoitus,

[74:55]

ja kukin halukas voi painaa sen mieleensä.

[74:56]

Mutta he eivät tahdo pitää sitä mielessään, ellei se ole Jumalan tahto. Hän ansaitsee kunnioituksen, ja Hänen on anteeksiantamus.