Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[79:1]

Niiden nimessä, jotka kaikin voimin (jousiaan) jännittävät,

[79:2]

niiden (nuolten), jotka vinhasti eteenpäin syöksyvät,

[79:3]

niiden (ratsujen), jotka nopeasti laukkaavat,

[79:4]

ja jotka ensimmäisinä kiitävät,

[79:5]

sekä vihdoin niiden (johtajaan), jotka voiton turvaavat.

[79:6]

Sinä päivänä, jolloin järkkyvä maa järkkyy

[79:7]

ja se tapahtuu, minkä tuleman pitää,

[79:8]

sinä päivänä sydämet vavahtavat

[79:9]

ja katseet painuvat alas.

[79:10]

He arvelevat: »Palautetaanko meidät todella entiseen tilaamme?

[79:11]

Kuinka! Kun jo luummekin ovat lahonneet!»

[79:12]

He sanovat: »Sellainen paluu olisi turmiota tuottava.»

[79:13]

Mutta kaikki muuttuu pelkäksi huudoksi

[79:14]

ja katso, he heräävät!

[79:15]

Eikö teille julistettu sanomaa Mooseksesta?

[79:16]

Kuinka hänen Herransa kahdesti kutsui häntä pyhässä laaksossa:

[79:17]

»Mene faraon luo! Hän on totisesti synteihin vaipunut.

[79:18]

Ja sano: ‘Tahdotko puhdistua?

[79:19]

Minä johdan sinut Herrasi luo, jotta pelkäisit Häntä.’»

[79:20]

Ja hän näytti faraolle suuren tunnusmerkin,

[79:21]

mutta tämä hylkäsi totuuden eikä totellut.

[79:22]

Sitten käänsi hän hänelle äkkiä selkänsä,

[79:23]

kokosi joukon ihmisiä ja huusi heille

[79:24]

sanoen: »Minä olen teidän ylin herranne.»

[79:25]

Silloin Jumala yllätti hänet rangaisten sekä tässä että tulevassa elämässä.

[79:26]

Totisesti on tässä varoittava esimerkki sille, joka pelkää Jumalaa.

[79:27]

Kumpi on vaikeampi luoda, teidät vai taivas, jonka Hän on rakentanut?

[79:28]

Hän on sen korkealle kohottanut ja sille muodon antanut:

[79:29]

yöksi Hän täyttää sen pimeydellä, ja siitä hän vetää taas esiin päivänvalon.

[79:30]

Ja sitten hän ulotti maan avaraksi

[79:31]

ja kohotti sen vedet pinnalle sekä levitti laitumet;

[79:32]

vuoret Hän sijoitti lujasti paikoilleen,

[79:33]

kaiken tämän teidän ja karjanne hyväksi.

[79:34]

Mutta kun valtava tuhon päivä tulee,

[79:35]

päivä, jona ihminen muistaa, mitä hän on tavoitellut,

[79:36]

ja helvetti paljastuu näkeväiselle,

[79:37]

silloin se, joka väärintekijä on

[79:38]

ja pitää parempana maallista elämää,

[79:39]

saa totisesti helvetin asunnokseen.

[79:40]

Mutta se, joka pelkää Herransa tulemista ja hillitsee sielunsa alhaiset himot,

[79:41]

saa totisesti paratiisin asunnokseen.

[79:42]

Tuota hetkeä he kysyvät sinulta; milloin sen pitää tuleman?

[79:43]

Mutta kuinka voit sen sanoa?

[79:44]

Onhan sen tulo Herrasi käsissä.

[79:45]

Sinä olet vain varoittaja jokaiselle, joka sitä kavahtaa.

[79:46]

Päivänä, jolloin he saavat nähdä sen, on heistä kuin he olisivat odottaneet sitä vain illan tai aamun.