Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[81:1]

Kun aurinko menee umpeen,

[81:2]

kun tähdet sammuvat,

[81:3]

kun vuoret järkkyvät,

[81:4]

kun kantavat kameelit hylätään,

[81:5]

kun pedot peloitetaan muille tienoille,

[81:6]

kun meret kuohuvat yli äyräittensä,

[81:7]

kun sielut ja ruumiit jälleen yhtyvät

[81:8]

ja kun elävänä haudatulta naiselta kysytään,

[81:9]

minkä synnin vuoksi hänet surmattiin;

[81:10]

kun kirjoitukset avataan,

[81:11]

kun taivaan kansi pyyhkäistään pois,

[81:12]

kun helvetin tuli viritetään

[81:13]

ja kun paratiisi lähestyy,

[81:14]

silloin saa jokainen sielu tietää, mitä se on itselleen valmistanut.

[81:15]

Vannon kautta tähtien,

[81:16]

jotka kulkevat ratojaan ja katoavat;

[81:17]

kautta saapuvan yön

[81:18]

ja valkenevan aamun:

[81:19]

»Tämä on totisesti jalon sananjulistajan sanoma,

[81:20]

sellaisen, jonka valta tulee voiman Herralta,

[81:21]

jota on toteltava ja joka ei luottamusta petä.

[81:22]

Ei teidän heimolaisenne (profeetta) houraile.

[81:23]

Totisesti hän on nähnyt enkeli Gabrielin kirkkaalla taivaanrannalla,

[81:24]

eikä hän ole kitsas näkymättömien asiain salaaja;

[81:25]

ei tämä myöskään ole karkoitetun paholaisen ennustelua.

[81:26]

Mitä kohti siis kuljette?

[81:27]

Tämä ei ole muuta kuin varoitus maailman kansoille,

[81:28]

jokaiselle teistä, joka tahtoo pysytellä oikealla tiellä.

[81:29]

Mutta ette te itse tahdo, ellei Jumala, maailmojen Herra,sitätahdo.»